Älplermagronen on sveitsiläistä lohturuokaa

Älplermagronenia eli alppimakaronia pidetään Sveitsin Alppien perinneruokana ja sveitsiläisten lohturuokien klassikkona.

Älplermagronen koostuu pastasta, perunoista, kermasta, gruyèrejuustosta ja sipulista. Sen kanssa voidaan tarjota myös paistettua pekonia tai kinkkua. Omenasose viimeistelee makunautinnon.

Pasta yleistyi Pohjois-Sveitsissä 1800 -luvun lopulla, kun Gotthardin tunnelin rakentamisessa apuna käytettiin italialaisia siirtotyöläisiä. He toivat kuivapastaa evääksi kotimaastaan.

Pastasta tuli Sveitsissä suosittua erityisesti vuoripaimenten keskuudessa, sillä pasta säilyi hyvin, sisälsi runsaasti energiaa ja oli kevyt kuljettaa vuorille, missä saatavilla oli lähtökohtaisesti vain maitoa ja juustoa.

Pastan riittävyyttä venytettiin perunoilla, ruokaa rikastettiin kermalla ja juustolla, mausteena käytettiin sipulia. Ruoka oli helppo valmistaa avotulella kattilassa ja se oli täyttävä ateria raskaan työpäivän jälkeen. Niinpä ruoan nimi tulee sanoista ”älpler”, jota nimitystä käytettiin vuoripaimenista ja ”magronen”, joka lainattiin italian sanasta maccheroni.

Ruokalajilla on alueellisia vaihteluita. Joillakin alueilla ruokaan lisätään kinkkua tai paistettua pekonia. Urin kantonissa perunat jätetään pois. Obwaldenin kantonissa ruokalajia kutsutaan myös Hindersi-Magroneniksi. Ranskankielisessä Sveitsissä Macaronis du chalet ovat hyvin samankaltainen ruokalaji ilman perunoita.

Täyttävä ja helposti valmistettava Älplermagronen löytyy Sveitsin armeijan ruokalistalta ja se on suosittua partiopiireissä. Älplermagronena tarjotaan perinteisissä vuoristoravintoloissa ja sitä myydään valmisruokana supermarketeissa.