Tanskan epävirallinen kansallisruoka on smörrebröd eli tanskalainen voileipä. Täytteitä ladotaan voidellun leipäviipaleen päälle niin paljon, että varsinaista leipää ei näy alta. Vaikka täytteitä on paljon, smörrebrödiä syödään myös silmillä. Avoin voileipä on suosittu lounasruoka.
1200-luvulla Tanskassa talvet olivat erityisen kylmiä ja ihmisten piti löytää tapoja säilöä erilaisia ruokia, jotta niitä voitaisiin syödä kevääseen asti. Silli oli Tanskan ja Ruotsin ulkopuolella suhteellisen harvinaista ja silliä voitiin kalastaa vain tiettyinä aikoina vuodesta. Sekä kalaa että lihaa savustettiin ja kuivattiin säilyvyyden edistämiseksi. Leipä oli usein hapanleipää, joka säilyi vaaleaa leipää pidempään. Näitä aineksia myös käytettiin ensimmäisissä smörrebrödeissä. Tarinan mukaan smorrebrödit syntyivät eväsleivistä. Ruumiillista työtä tekevät maanviljelijät kokosivat leipiä siten, että niissä olisi mahdollisimman paljon energiaa. Monesti lounaaksi nautitulla leivällä oli edellisen illallisen tähteet.
Pian voileivät päätyivät Tanskan pääkaupunkiin Kööpenhaminaan, jossa niistä tuli perusruokaa gastropubeista pikaruokapaikkoihin. Smörrebrödin isäksi kutsutaan Oskar Davidsenia. Hän oli kööpenhaminalainen viinikauppias, joka 1800-luvun lopulla alkoi tarjoilla voileipiä asiakkailleen – hittituote oli syntynyt. Lopulta smörrebrödit olivat suositumpia kuin hänen myymänsä viini, ja vuonna 1888 hän avasi smörrebröd-liikkeen Nørrebroohon. Ruokalistalla oli 177 erilaista voileipää.
Smörrebrödejä syödään perusaterialla 2-3 kappaletta, mutta juhlatilanteissa vain taivas on rajana. Smörrebröd-etiketin mukaan leivät tarjoillaan niin, että ensin syödään silli- ja kalaleivät. Sen jälkeen tulevat kasvis- ja lihaleivät kevyimmästä raskaimpiin. Aterian lopuksi maistuvat juustoleivät ja mahdollinen jälkiruoka.
Jotkin tanskalaisten voileipien täytteet ovat niin vakiintuneita, että ovat saaneet omat nimensä:
Sol over Gudhjem eli Aurinko Gudhjemin yllä (ruisleipä, savusilli, purjo- tai keltasipuli, raaka munankeltuainen)
Dyrlægens natmad eli Eläinlääkärin yöpala (ruisleipä, maksapasteija, suolaliha, lihahyytelö ja sipulirenkaat)
Stjerneskud eli Tähdenlento (vehnäleipä, lehtisalaatti, tomaattiviipaleet, leivitetty punakampela, höyrytetty punakampela, päällä majoneesilla, kaviaarilla ja sitruunaviipaleella höystetyt katkaravut)
Pariserbøf eli Pariisinpihvi (ruisleipä, jauhelihapihvi, sipuli, paistettu muna ja säilykepunajuuri)
HC Andersen eli maksapasteijaleipä (ruisleipä, lämmin maksapasteija, pekoni, lihahyytelöä, tomaattiviipaleita, piparjuurta, persiljaa)
Rostbiff eli paahtopaistileipä (ruisleipä, paahtopaistiviipaleet, remoulade-kastike, hieman piparjuurta ja paahdettua sipulia)
Ribbensteg eli paahdettu porsaanlihaleipä (ruisleipä, porsaanpaisti, hapan punakaali, appelsiiniviipale)
Tartarmad eli tartarleipä (ruisleipä, tartarpihvi, raaka sipuli, raastettu piparjuuri, raaka munankeltuainen)
Laks eli lohileipä (vaalea leipä, graavilohi, katkaravut, sitruunaviipale, tilli).